Kukka Ranta's photostream

Las Palmasin satamassa kävelee vastaan afrikkalaisia siirtolaisia. Suurimmalla kalalaiturilla tervehtivät senegalilaiset, mauritanialaiset, marokkolaiset, perulaiset ja ghanalaiset kalamiehet. He työskentelevät espanjalaisille kapteeneille.

Viereisellä kalalaiturilla kohtaa japanilaisten, korealaisten, vietnamilaisten, kiinalaisten ja indonesialaisten kalastajien etäisiä katseita. Useat aasialaisista aluksista on mukavuuslippulaivoja: perässä liehuu Liberian, Panaman tai vaikkapa Sierra Leonen taii Senegalin lippu.

Las Palmasin sataman Senegalilaisissa hylätyissä laivoissa asuu paperittomia siirtolaisia, taustalla näkyy Las Palmasin ydinkeskustaa. Useimmat ovat entisiä tai työttömiä kalastajia Länsi-Afrikasta, jotka puhuvat paljon perheistään ja haaveilevat lastensa tulevaisuudesta.

Las Palmasin satamassa kelluvissa hylätyissä ruostelaivoissa asuu muutaman kymmentä paperitonta siirtolaista, joista useimmat ovat entisiä tai työttömiä kalastajia Länsi-Afrikasta, jotka puhuvat paljon perheistään ja haaveilevat lastensa tulevaisuudesta.

Las Palmasin satama on avoin; kuka tahansa voi kulkea alueella, missä haluaa. Kukaan ei kysele tai kontrolloi. Sataman kalatarkastusosaston päällikkö Luis Ortín Trujillano ja sataman lehdistövastaava Manuel Vida ovat samaa mieltä laittoman kalan syytöksistä: ”media liioittelee.” Manuel Vidal vielä tokaisee, että hän vihaa Greenpeacea.

”Satamassa toimitaan EU:n antamien lakien mukaan. Kun on paperit ja luvat kunnossa, ei ole ongelmaa. Lähtökohtaisesti Las Palmasin satamassa ei ole laitonta kalaa”, miehet toistavat toisiaan tukien.

Kukaan ei pysty tarkasti sanomaan, kuinka suuri osa maailman markkinoiden kalasta on harmaan kaupan tavaraa, sillä kalan alkuperää on vaikea tutkia. Kaikki tapahtuu kaukana merellä, maailman köyhimpien maiden rannikkovesillä, jossa ei valvontaan ei ole varaa.

Kanarian saarilla siirtolaiskontrollit ovat kovia, mutta kalakaupan valvonta ei. Köyhien ihmisten liikkumisen hallintaan käytetään miljoonia euroja, rakennetaan teknologiaa ja vankiloita, mutta kuluttajien tarpeita ja kauppahyödykkeiden vapaata liikkumista suojellaan viimeiseen asti.

Samaan aikaan kun Euroopassa ja Aasiassa kalankulutus kasvaa, vähenee kalan
käyttö proteiinilähteenä Afrikan alueella. Länsi-Afrikka on maailman suurin laittoman kalakaupan alue. Harmaa kalakauppa kattaa 40 prosenttia alueen kokonaissaalista. Saharan eteläpuoleinen Afrikka menettää rahassa noin miljardi dollaria vuosittain, arvioi Oceana-järjestö.

Yksi keskeinen laitonta kalastusta kiihdytävä tekijä on jatkuvasti laajenevat markkinat niin Euroopassa, kuin muuallakin maailmassa - erityisesti Aasiassa. Useat ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace, WWF, Environmental Justice Foundation ja Oceana, syyttävät EU:ta ja kansainvälisiä aluksia kehitysmaiden kalakantojen ryöstämisestä.

Kuva on Las Palmasin satamasta.